Puolarummun rakenne

Puolarummulla (engl. stave drum) tarkoitetaan rumpua, joka on valmistettu ns. tynnyriladontamenetelmällä. Yleisin tapa valmistaa puurumpuja on ns. viilurumpu (vanerirumpu), jossa rumpukehä valmistetaan laminoimalla puuviiluja päällekkäin muotin ympärille.

Viilurumpu

Puusta leikatut ohuet puulevyt – viilut – liimataan päällekkäin ja viilut käännetään muotin ympärille kehäksi.

Viilurummun etuja ovat helppo ja nopea valmistus – viimeistelyä on vähän – sekä nopeuden mahdollistama edullisuus. Rumpukehä on myös erityisen vahva ja kestävä.

Pääasiallisia haittoja on kaksi: Ensimmäisenä puunsyy kulkee väärään suuntaan – kehän ympäri – suhteessa sointiin; rumpu soi yläkalvosta alakalvoon, eli ylös-alas suunnassa. Toisena on tarvittavan liiman valtava määrä, joka puolestaan vääristää puun luonnollista sointia.

Puolarumpu

Puolarumpu valmistetaan latomalla puupaloja toisiaan vasten kehäksi ja muotoilemalla tästä ”tynnyristä” rumpukehä.

Puolarummun edut ovat vastakohdat viilurummun haitoille: Puunsyy kulkee soinnin mukaisesti yläkalvosta alakalvoon sekä valmistuksessa tarvittava liiman määrä on äärimmäisen vähäinen. Nämä edut yhdessä takaavat valmistuksessa käytetystä puusta esiin saatavan erityisen luonnollisen ja kauniin soinnin. Eduiksi voidaan laskea myös joustavuus valmistettavan rummun kokoon kanssa; halkaisija, korkeus ja seinämävahvuus ovat varsin vapaasti määriteltävissä.

Haittoja sen sijaan ovat viilurumpua hitaampi ja monimutkaisempi valmistusprosessi ja sen aiheuttama korkeampi hinta. Rumpukehä itsessään on myös varsin hauras halkaisijan suunnassa tapahtuvalle puristukselle / kolaukselle ennenkuin rumpukalvot ja vanteet on asennettu paikalleen.

Mikäli rumpukehä on 355mm (14″) halkaisijaltaan, 177mm (7″) korkeudeltaan ja 7-8mm seinämävahvuudeltaan, tarvitaan 9kpl viiluja jotta haluttu seinämävahvuus saavutetaan. Yhden viilun pinta-ala on 355mm*3,141=1115mm (kehän pituus on halkaisija kertaa pii, d*π) → 1115mm * 177mm = 197364mm² → 0,197 neliömetriä. Tämä kerrotaan viilujen määrällä, 0,197m² * 9 = 1,77 neliömetriä liimattavaa pintaa!

16-puolaiseen rumpuun tarvittava liimapinta-ala sen sijaan on korkeus * seinämävahvuus * puolien lukumäärä * 2, eli 177mm * 8mm * 16kpl puolia * 2 liimapintaa per puola = 45312mm² → 0,04 neliömetriä liimattavaa pintaa. Ero viilurumpuun on siis 44 kertainen.

Rumpujen ominaisuudet ja niiden vaikutukset sointiin

Puulajit vaikuttavat sointiin samoin kuin kitaroiden rungoissa. Lisätietoa puulajeista ja niiden vaikutuksesta sointiin rumpupuut sivulla.

Merkittävimmät tekijät rummun sointiin ovat sen ulkohalkaisija sekä syvyys. Mitä pienempi ulkohalkaisija sekä matalampi rumpu, sitä korkeampi ja terävämpi sointi; rummun suurentaminen tuottaa matalamman ja täyteläisemmän soinnin. Virvelirummut pääasiassa ovat 12-14″ (n. 305-355mm) ulkohalkaisijaltaan ja 5-7″ (n. 130-180mm) korkeudeltaan.

Rummun seinämävahvuus vaikuttaa herkkyyteen ja äänenvoimakkuuteen. Mitä ohuempi seinämä, sitä herkempi rumpu on soimaan; myös kevyet iskut ja esim. ”vispilöillä” soitettuna rumpu soi hyvin. Ohut seinämä vaimentaa samalla rummun sointia äänenvoimakkuudeltaan, eli ohutseinämäinen rumpu ei ole yhtä kovaääninen kuin paksuseinämäiset.

Kantava reuna (engl. bearing edge) vaikuttaa soitiin joko korostamalla tai vaimentamalla tiettyjä äänialueita. Terävä 45° viiste kantavassa reunassa tuottaa hyvän yhdistelmän napakkuutta ja tasapainoisen soinnin, tylpempi viiste tuo matalia taajuuksia enemmän esille. Mikäli viiste on kulmaltaan jyrkempi (esim. 30°) saavutetaan terävämpi sekä korkeita äänialuita korostava sointi. Kantavaan reunaan voi valmistaa myös pyöristyksen, joka tuottaa matalimman soinnin samalla vaimentaen korkeita taajuuksia.

kantava reuna
Kantava reuna
Rummun ulkokehä esimerkeissä vasemmalla, vaihtoehdot:
30° terävä viiste, 45° terävä viiste, 45° tylppä viiste, pyöristys ja 45° sisäviiste sekä täysin pyöristetty reuna.